Viranomaiset valvovat kahviloiden ja ravintoloiden WC-tilojen riittävyyttä. Sopiva tilamitoitus on määritelty laissa, mutta aivan mustavalkoisesta asiasta ei ole kyse.

Me selvitimme, miten WC-tilamitoitus pitää huomioida kahviloissa ja ravintoloissa.

Haastattelimme artikkelin tueksi Mia Degerlundia, joka on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen elintarvikevalvonnan Ravintolat-tiimin tiimipäällikkö.

WC-tilamitoitus riippuu asiakaspaikoista

Lähtökohtaisesti saniteettitilojen mitoitus riippuu ravintolan tai kahvilan asiakaspaikoista. Seuraavassa taulukossa listataan vaadittu pönttöjen ja urinaalien määrä eri kokoisissa ravintoloissa. Myös terassien asiakaspaikat lasketaan mukaan.

Asiakaspaikat
< 25
25 – 50
51 – 100
101 – 150
151 – 200
201 – 250
251 – 300
301 – 400
> 400
Miehet Naiset
Yksi yhteinen
1
1+1 urinaali 2
1+2 urinaalia 3
2+2 urinaalia 3
2+3 urinaalia 4
2+4 urinaalia 4
3+4 urinaalia 5
Tapauskohtaisesti

WC-tiloissa pitää olla käsienpesupiste, jossa tulee olla pesuaineannostelija ja mahdollisuus käsien kuivaamiseen.

Huomaa, että jos tilassa tarjoillaan alkoholia, periaatteessa miehillä ja naisilla pitäisi olla eri vessat. Tämä säädös on kuitenkin sellainen, josta nykyään monissa tapauksissa joustetaan. Unisex-vessoja on yhä enemmän anniskeluravintoloissakin.

Yleisin virhe: henkilökunnalta puuttuu oma WC

Elintarviketarkastaja Mia Degerlundin mukaan yleisin virhe on, että kahvilasta tai ravintolasta puuttuu henkilökunnan oma vessa.

”Henkilökunnalla pitäisi olla oma WC, jos huoneistossa tehdään ruokaa alusta asti itse ja käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita, kuten lihaa, ja pilkotaan vihanneksia”, Degerlund tiivistää.

”Päämääränä on taata elintarviketurvallisuus. Norovirukset ja muut tarttuvat WC:stä, emmekä voi aina tietää asiakkaiden terveydentilaa.”

Myös vessan oven sijoittelulla on merkitystä. Ovi ei saa avautua suoraan tilaan, jossa elintarvikkeita käsitellään, vaan WC-tilan pitää sijaita kahden oven tai kulman takana.

Henkilökunnan WC:ssä tulee olla käsienpesumahdollisuus eli esimerkiksi keittiön hana ei riitä.

WC-tilojen säätely on usein luovaa puuhaa

Vessojen tilamitoitusta on pakko säädellä melko joustavasti. Tärkeintä on, että lain henki toteutuu.

”Laissa sanotaan, että tarvitaan ’riittävä määrä’ vessapaikkoja, mutta kukaan ei tällä hetkellä suoraan määrittele, mitä tarkoitetaan riittävällä. Meillä on antaa toimijoille ohjeistus. Silti vastuu valinnoista on viime kädessä aina yrittäjällä”, Degerlund pohtii.

Joskus riittävyyden kriteerinä on kansalaispalaute. Jos esimerkiksi baarissa ei ole tarpeeksi vessoja, osa asiakkaista saattaa ravata virtsaamassa puistoissa ja pihoilla. Alueen asukkaiden valitukset voivat tällöin havahduttaa viranomaiset ongelmaan, ja baaria käsketään vähentämään asiakaspaikkoja.

Pienet kahvilat pääsevät vähän helpommalla

Kaikkein pienimmät kahvilat pääsevät tilamitoituksessa helpommalla kuin muut. Jos kahvilassa on alle kuusi asiakaspaikkaa, asiakas-WC ei ole tarpeellinen.

Tämä tarkoittaa toisaalta, että joistakin pienistä kahviloista on täytynyt poistaa muutama asiakaspaikka, koska säädökset täyttävää vessaa ei ole pystytty tarjoamaan.

Etenkin isojen kaupunkien kivijalkakahviloissa tilat ovat usein rajalliset eikä huoneistoa voi välttämättä helposti muokata säädösten mukaiseksi.

”Pienissä kivijalkakahviloissa on saatettu neuvotella tapauskohtaisesti asiakaspaikkojen ja vessojen määrästä. Olemme saattaneet hyväksyä sen, että asiakas-WC toimii myös henkilökunnan vessana. Tällöin vessassa tulee toki olla automaattihanat ja muutenkin hygienia kohdallaan, että tartuntavaara pysyy minimissä”, Degerlund kertoo.

Ostoskeskuksissa yhtälö ei toimi

Sääntöjä tulee tulkita luovasti myös kaikkein suurimmissa tiloissa, etenkin ostoskeskuksissa. Tällaisissa paikoissa asiakasvessoja ei voi mitoittaa samalla logiikalla kuin pienissä ravintoloissa.

”Jos ostoskeskuksessa on 8000 asiakaspaikkaa, vessoja pitäisi olla parisataa. Mihin ne kaikki muka laittaisi? Tällaisiin tapauksiin ei ole olemassa ohjeistusta, vaan pitää soveltaa”, Degerlund sanoo.

Viranomaiset ja suunnittelijat tekevät yhteistyötä

Uusissa rakennuksissa viranomaiset vetävät yleensä tiukkaa linjaa. Jos aivan alussa ostoskeskuksessa tai isossa ravintolassa ei ole tarpeeksi asiakasvessoja, niitä pitää ainakin sitoutua lisäämään myöhemmin.

Degerlund kokee, että tämä ei ole ollut ongelma. Suunnittelijoiden kanssa yhteistyö on sujunut aina oikein hyvin.

”Meidän luoksemme voi aina tulla keskustelemaan. Meillä on kaikilla yhteisenä päämääränä, että saadaan aikaan sellainen kokonaisuus, joka on hyvä kaikille vessojen käyttäjille. Tämähän on myös yrittäjien etu. On asiakkaalle ilkeää, jos vessa on liian kaukana tai WC-tiloja ei ole tarpeeksi”, Degerlund pohtii.

Lue lisää:
Helsingin kaupungin ohje kahvilan ja ravintolan perustajalle (pdf)