Sisäilman laadun suuntaviivat piirretään jo suunnittelijan pöydällä. Tässä artikkelissa kerromme, millainen rooli suunnittelijalla on sisäilmaongelmien torjunnassa.

Sisäilman laatu puhuttaa suomalaisia

Sisäilman laadusta on keskusteltu viime vuosina niin mediassa kuin kahvipöydissäkin. Homekoulut ja kansaa vaivaava astmaepidemia herättävät syystäkin huolta.

Sisäilmaongelmien syy voi löytyä rakennustyön monista eri vaiheista. Usein taustalla on monen virheen yhdistelmä.

Virhe voi lähteä liikkeelle jo tilaus- tai suunnitteluvaiheessa, mutta myös materiaalien hankinta ja säilytys sekä itse rakennustyö ovat yhtä kriittisiä vaiheita. Samoin valmiin rakennuksen vääränlainen käyttö tai sen ylläpidon laiminlyöminen voivat heikentää ilmanlaatua.

Rakennuksen suunnittelija on siis vain yksi lenkki ketjussa, jonka jokaisen osan pitää hoitaa työnsä hyvin, että tuloksena olisi laadukas rakennus ja terveellinen sisäilma.

Mistä sisäilman heikko laatu johtuu?

Rakennuksen sisäilman ongelmat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:

  • Huonojen rakenteiden aiheuttamat ongelmat.
  • Kemialliset epäpuhtaudet ja hajut.
  • Ilmanvaihtojärjestelmään liittyvät virheet.

VTT keräsi taannoin raportissaan yhteen rakennustyön eri vaiheissa syntyvät sisäilmaongelmat. Seuraavaksi listaamme esimerkkejä siitä, mitä ilmanlaatuun vaikuttavia suunnitteluvirheitä raportissa todettiin.

Yleisimmät hengitysilmaan vaikuttavat suunnitteluvirheet

Huono rakenteiden suunnittelu:
  • Ilmatiiviyttä mietitään liian vähän alapohjarakenteiden liitoskohdissa ja läpivienneissä. Sisäilmaan pääsee tällöin kulkeutumaan epäpuhtauksia.
  • Julkisivua ei suunnitella kestämään vettä eikä materiaalien kuivumisnopeutta huomioida.
  • Vesikaton liitoskohtien ja läpivientien kautta pääsee rakenteisiin vettä.
Huonosta suunnittelusta johtuvat kemialliset epäpuhtaudet:
  • Valitaan testaamattomia ja luokittelemattomia materiaaleja, joista erittyy hajuja tai myrkkyjä.
  • Yritetään käyttää rinnakkain eri valmistajien materiaaleja, jotka eivät sovi yhteen. Tästä voi aiheutua monenlaisia ongelmia.
  • Rakenteiden sisällä tapahtuvien materiaalipäästöjen annetaan kulkeutua sisäilmaan.
Huono ilmanvaihdon suunnittelu:
  • Suunnitellaan huonosti ulkoilman sisäänotto, viemäröinti tai pyörivä lämmöntalteenotto.
  • Ilmanvaihtokanavien eristykset ja reititykset suunnitellaan huonosti.
  • Arvioidaan väärin ilmanvaihdon teho tai tarve.
  • Ilmanvaihdon toimivuutta ei valvota automaatiolla, jolloin virheisiin ei päästä puuttumaan.

Sisäilman laadun voi huomioida jo suunnittelussa

Ylläolevasta listasta saa hyvän kuvan siitä, miten laaja vastuu suunnitelijalla on, kun tavoitellaan terveellistä sisäilmaa. Ilman liikkuminen väärällä tavalla ja eristysten huono toteutus ovat yleisimpiä ongelmia. Tämän tuloksena homeongelmat ovat Suomessa yleisiä.

Kaikissa näissä ongelmissa osavastuu on kuitenkin myös muilla toimijoilla kuin suunnittelijalla. Suunnittelijan on mahdotonta vastata yksin sisäilman laadusta. Mikään ei auta, jos tilaaja kitsastelee väärässä kohtaa tai herkkien rakennusmateriaalien annetaan seistä sateessa.

Kunnissa ei tunnisteta sisäilmaongelmia

Suurimmat sisäilmaongelmat löytyvät kuntien kiinteistöistä. Yksityisillä ja valtiolla ongelmia on vähemmän.

Usein sisäilmaongelmia ei edes tunnisteta. Homeen mahdollisuus tiedostetaan jo melko usein, mutta muita hengitysilman laatuun liittyviä asioita ei useinkaan mitata tai vaihtoehtoisesti mittauksia ei hyödynnetä.

Uusia rakennuksia suunniteltaessa kuntien tulisi oppia vanhoista virheistä. Kun homekoulut korvataan uusilla, suunnitteluvaiheessa ei tulisi tinkiä sisäilman laatua koskevasta asiantuntemuksesta.

Vain riittävillä rahallisilla panostuksilla koko rakennusprojektin mitassa kunnat voivat varmistaa, ettei nykyinen koko kansaa koskettava sisäilmakatastrofi uusiudu taas tulevaisuudessa.

Kansanterveys kiittää huolellista arkkitehtiä

Välttämällä ilmanlaadun kannalta haitallisia suunnitteluratkaisuja arkkitehti voi omalta osaltaan vähentää muun muassa astman, allergioiden, erilaisten keuhkovaivoja ja sydänsairauksien esiintyvyyttä. Tämä heijastuu suoraan kansanterveyteen ja vähentää sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamia kuluja.

Tällä hetkellä Suomessa ollaan hengityssairauksien torjunnassa hyvällä tiellä. Astmaa on 2010-luvulla esiintynyt alati vähemmän ja mikä tärkeintä, yhä harvemmin astma pääsee kehittymään vaikeaksi.

Tulevaisuuden tavoitteena pitäisi olla, ettei uusia hometaloja tai muulla tapaa ilmanlaadun kannalta ongelmallisia kohteita enää rakennettaisi. Tähän päämäärään tulee sitoutua niin kuntien ja valtion kuin myös yksityisten rakennuttajien.

Lue lisää:
Sisäilman laadun hallinta rakennushankkeen eri vaiheissa (Rakennusteollisuus, pdf)
Opas ilmanvaihdosta (Hengitysliitto, pdf)