Vedettömät, bakteerien puhtaana pitämät urinaalit ovat suomalaisille jo tuttuja. Mutta miten mikrobiologinen puhdistus oikein toimii?

Näin bakteerit edistävät hygieniaa

Perinteisesti bakteerien ajatellaan olevan hygienian pahimpia vihollisia. Tämän ajattelun mukaan siivoustyön menestyksen mittari on se, kuinka vähän bakteereita pinnoilla luuhaa.

Mikrobiologisessa puhdistuksessa bakteerit nähdään eri valossa: yhteistyökumppaneina, ei vihollisina. Bakteerit valjastetaan puhdistamaan kylpyhuoneiden pintoja ja muita tiloja.

Urinaalit

Urinaalien mikrobiologinen puhdistus perustuu tavallisesti hajulukon saniteettikivestä irtoaviin bakteereihin. Virtsa vapauttaa kivestä bakteereita, jotka syövät epäpuhtauksia ja työnsä tehtyään kuolevat tai vetäytyvät takaisin itiöasteelle.  Toimivat vedettömät pisuaarit perustuvat kokonaisvaltaiseen konseptiin, jossa myös siivous toteutetaan mikrobiologiaa hyödyntäen. Puhdistusaineiden bakteerikanta syö likaa, estää haitallisia bakteereita leviämästä ja hoitaa putkistoa.

Vedettömyys edistää mikrobiologisesti puhdistettavien pisuaarien puhtautta. Tuore puhdas virtsa itsessään on steriili aine, ja perinteisissä urinaaleissa vesi itse asiassa ruokkii haitallisten bakteerien kasvua.

Kylpyhuoneen pesuaineet

Kylpyhuoneissa ja myös muissa tiloissa voidaan käyttää mikrobiologisia pesuaineita. Niiden teho ei perustu kemiallisiin myrkkyihin vaan likaa syöviin bakteereihin. Mikrobiologiset pesuaineet eivät vain puhdista vaan myös poistavat hajuja.

Bakteereista on moneksi

Mikrobiologinen puhdistus ei rajoitu vain kylpyhuoneiden ja muiden sisätilojen siistimiseen, vaan sitä hyödynnetään myös isommissa puhdistusprojekteissa:

  • Kompostointi on yleinen tapa poistaa bakteerien avulla öljyä maaperästä.
  • Bakteerit voivat poistaa juomavedestä muun muassa sinkkiä, seleeniä ja arsenikkiyhdisteitä.
  • Myös tehtaiden sisäilmaa on mahdollista puhdistaa mikrobiologisilla menetelmillä.