Allianssimalli on sopimusmenettely, jonka tarkoitus on parantaa urakoitsijoiden välistä yhteistyötä ja lisätä kustannustehokkuutta.

Allianssimalli pähkinänkuoressa

  • Allianssimallissa laaditaan sopimus, joka sitoo monimutkaisen rakennushankkeen osapuolet yhdeksi suureksi liittoumaksi. Kaikkien osapuolten menestys riippuu koko projektin onnistumisesta.
  • Allianssimallin päämääränä on vähentää sisäistä kilpailua resursseista, parantaa tuottavuutta ja motivoida yhteistyöhön.
  • Läpinäkyvyys on yksi allianssimallin suuria hyveitä. Tässä auttaa muun muassa avoimin kirjoin tapahtuva laskutus.
  • Allianssimallin kehitti British Petroleum 1990-luvun alussa. Australiassa mallia alettiin soveltaa julkisiin hankkeisiin samalla vuosikymmenellä. Suomessa ensimmäiset pilottihankkeet käynnistyivät vasta 2010-luvun alkupuolella.

Allianssimalli houkuttelee urakoitsijat yhteistyöhön

Allianssimalli sopii parhaiten suuriin rakennusprojekteihin, kuten tehtaiden tai uusien naapurustojen rakentamiseen. Mallin avulla eri yritykset ja organisaatiot houkutellaan puhaltamaan yhteen hiileen.

Perinteisesti suuriin rakennusprojekteihin osallistuvilla yrityksillä ei ole ollut hyvää syytä kiinnostua projektin menestyksestä suuressa mittakaavassa. Kukin yritys on suojellut itsekkäästi omaa reviiriään ja puolustanut omia voittojaan – tarvittaessa vaikka koko muun projektin kustannuksella.

Allianssimalli sitoo urakoitsijan osaksi suurempaa kokonaisuutta. Kaikki osapuolet seisovat tai kaatuvat yhdessä.

Tukeeko tieteellinen tutkimus allianssimallia?

Allianssimallia on tutkittu jonkin verran 1990-luvulta lähtien. Tutkimusten mukaan:

  • Ennakko-odotusten mukaisesti allianssi rohkaisee urakoitsijoita tekemään yhteistyötä ja antamaan täyden panoksen projektin onnistumiseksi.
  • Allianssimalli sopii hyvin yhteen Suomessakin käytetyn elinkaarimallin kanssa, sillä molempien taustalla on ajatus, jonka mukaan urakoitsijoilla on laaja vastuu rakennushankkeen onnistumisesta.
  • Allianssimalli kohentaa julkisen ja yksityisen puolen välejä. Se myös lisää yritysten keskinäistä luottamusta. Ilmapiiriä puhdistavasta vaikutuksesta hyötyy koko teollisuudenala.

Allianssimalli: 5 onnistumisen edellytystä

Koska allianssimalli on uusi ilmiö Suomessa, oppia kannattaa hakea kansainvälisiltä kentiltä. Australialaisessa tutkimuksessa löydettiin viisi muuttujaa, jotka määrittelevät onnistuneita alliansseja. Näiden pointtien avulla on mahdollista saada kaikki irti allianssimallista.

  1. Perustetaan yhteinen keskustoimisto, jossa ovat mukana kaikki allianssin osapuolet. Työntekijät ryhmitellään toimistoon tehtäviensä mukaisesti. Yritysten sulkeutuminen erillisiin piireihin tulee estää.
  2. Kullekin projektin vaiheelle asetetaan erilliset joustavat tavoitteet (stretch goals). Niiden tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä ylittämään odotukset. Ylimääräinen panostus missä tahansa projektin vaiheessa helpottaa myöhempien vaiheiden työtä.
  3. Määritellään selkeästi keskeiset suorituskyvyn mittarit (key performance indicators). Niiden on määrä ohjata työntekijöitä keskittymään etenkin sellaisiin tehtäviin, jotka ovat asiakkaalle kaikkein tärkeimpiä.
  4. Järjestetään työpajoja, joihin kutsutaan allianssin edustajien lisäksi muita alihankkijoita. Tarkoituksena on osallistaa ja motivoida alihankkijoita sekä pitää heidät ajan tasalla.
  5. Projektia varten valitaan nettipohjainen viestialusta, jonka kaikki osapuolet omaksuvat käyttöönsä. Yhteinen kommunikaatiojärjestelmä helpottaa organisaatioiden välistä viestintää ja nopeuttaa ongelmanratkaisua.

Lähteet:

Clifton & Duffield 2006. ”Improved PFI/PPP service outcomes through the integration of Alliance principles”, International Journal of Project Management 24:7.

Davis & Love 2011. ”Alliance contracting: adding value through relationship development”, Engineering, Construction and Architectural Management 18:5.

Hennevald 2006. ”Alliance contracting – removing the boundaries for infrastructure delivery”, Annual Conference & Exhibition of the Transportation Association of Canada, 2006.

Jefferies et al. 2014. ”Using a case study approach to identify critical success factors for alliance contracting”, Engineering, Construction and Architectural Management 21:5.

McDermott & Khalfan (ed.) 2006. Symposium on sustainability and value through construction procurement. University of Salford.

Sakal 2005. ”Project Alliancing: A Relational Contracting Mechanism for Dynamic Projects”, Lean Construction Journal 2:1.